Juuso Kemppainen on valittu poikien alle 17-vuotiaiden maajoukkueeseen 5. - 12.8. Färsaarilla pelattavaan avoimeen PM-turnaukseen. Suomi kohtaa turnauksen alkulohkon otteluissaan Norjan, Englannin ja Färsaaret.

Suomen ottelut PM-turnauksessa:

6.8. Norja – Suomi
7.8. Suomi – Englanti
9.8. Färsaaret – Suomi
11.8. sijoitusottelu

Lue lisää: Palloliiton sivuilta

(Toimitus)

Serbian pääkaupungista, Belgradista kotoisin oleva OPS-hyökkääjä Marko Jaksic liittyi Oulun Palloseuran vahvuuteen aivan kauden kynnyksellä. Hyökkääjäkolossi johtaa OPS:n sisäistä maalipörssiä neljällä osumallaan, mutta maalipörssit eivät ole tällä hetkellä serbihyökkääjän mielessä.

– Totta kai toivon, että olisin liigan paras maalintekijä, mutta nyt on tärkeintä saada joukkuepeli oikealle polulle, hän painottaa.

Alkukauden seitsemässä ensimmäisessä pelissä OPS teki yhteensä 12 maalia ja roikkui sarjan kärjessä, mutta kesätauon (4.-16.6.) jälkeisissä yhdeksässä pelissä on syntynyt vain viisi maalia ja OPS on vajonnut sarjataulukon keskikastiin. Suurin osa Jaksicinkin maaleista nähtiin heti alkukaudesta, joten vedenjakaja on varsin helppo löytää otteluohjelmaa vilkaisemalla.

– Mielestäni maksoimme kalliin hinnan, mahdollisuuden liiganoususta, tauon aikana, Jaksic myöntää.

Kovin odotuksin kauteen lähtenyt OPS on joutunut pettymään rankasti viime peleissä. Myös Jaksicin mielestä nyt on tärkeintä kääntää kurssi mahdollisimman pian eli lauantaina Vantaan Pallokerho-35:ttä vastaan.

– Meidän pitää jättää enemmän sydäntä kentälle, eikä pelätä vastuuta kaksinkamppailuissa. Odotan vaikeaa ottelua PK-35:ttä vastaan, mutta ennen kaikkea sitä, että näytämme vihdoinkin todelliset kasvomme, aivan kuten viime kerralla PK-35:ttä vastaan. Meidän pitää vihdoinkin saada hymy takaisin huulille ja se onnistuu, kun jokainen pelaajan antaa 110 prosenttia kapasiteetistaan.

On selvää, ettei viime aikojen 0,5:n tehdyn maalin keskiarvolla voiteta pelejä, mutta myös omiin lasketut lähes kaksi maalia ottelua kohden ovat liikaa. Kaikki hyökkääjät – niin myös Marko Jaksic – elävät maaleista ja syöttötarjoilusta.

– Me hyökkääjät olemme saaneet kovin vähän palloja keskikentältä. Toivon tämän muuttuvan, jotta hyökkääjistä saadaan enemmän tehoja. Henkilökohtaisesti kaipaan enemmän palloja sekä keskityksiä. Uskon, että maaleja tulee taas, kun koko joukkue pelaa yhtä hyvin kuin alkukaudella.

Jaksic aloitti jalkapallon pelaamisen seitsemänvuotiaana. Belgradissa odottavan tyttöystävän lisäksi Jaksic kertoo saavansa paljon tukea perheeltään, johon kuuluu isän ja äidin lisäksi Ana-sisko.

– Serbia on rohkea ja kunniallinen maa, missä on hyviä ihmisiä. Liityin seitsemänvuotiaana FC Radnickin nuorisoakatemiaan ja muistan karanneeni monet kerrat koulusta pelaamaan jalkapalloa. Olin paras ”nuori hyökkääjä” FC Radnickissa ja sen jälkeen olen pelannut ulkomailla al Shababissa Kuwaitissa ja MFK Ruzomberokissa Slovakissa. Nyt olen täällä Suomessa.

Mitä voimme odottaa sinulta loppukaudesta?

– Uskon yltäväni entistä parempiin suorituksiin, hän vastaa.

PK-35 – OPS lauantaina 28.7. kello 17.00, Vantaa.

(Toimitus)

Oulun Palloseuran serbitoppari Nikola Prebiracevicin sopimus on purettu yhteisymmärryksessä pelaajan kanssa. Prebiracevic on palannut tänä aamuna kotimaahansa henkilökohtaisten perhesyiden vuoksi. OPS:n manageri Miika Juntunen lähtee jo tällä viikolla Nigeriaan etsimään vahvistuksia Palloseuralle. OPS:lla on aiemmin kesällä kotimaahansa palanneen Vladislav Viricin korvaaja edelleen hankkimatta.

– Me tarvitsemme pakin, topparin, keskikenttäpelaajan ja hyökkääjän. Lähden itse hakemaan Nigeriasta kolme tai neljä pelaajaa ja voi olla, että saamme myös Brasiliasta yhden hyökkääjän. Meidän joukkueeseen tarvitaan muutoksia 6. elokuuta, kun siirtoikkuna aukeaa, Juntunen raottaa.

(Toimitus)

Tiistai-illan juhlaottelusta näytti muodostuvan hukattujen maalipaikkojen ilta ennen molempien joukkueiden toisen jakson sihdin korjauksia. Avausjaksolla kolisivat vain tolpat sekä loistoillan torjuneen OPS-vahti Lauri Rönkön näpit.

Oulun Palloseura siirtyi ottelussa johtoon Ramirezin komealla kaukolaukauksella 30 metristä pian toisen jakson alettua, mutta Viikinkien loppukiri oli lopulta liikaa oululaisille. Ensin Eero Peltonen pelattiin läpi pitkällä syötöllä, eikä Viikinkien maalihai hukannut paikkaansa. Peltosen tutkapari Ville Salmikivi pelattiin viimeisellä minuutilla niin ikään läpiajoon OPS-puolustuksen nukkuessa keskialueen vaparissa. Viime kauden koko sarjan maalikuningas upotti pallon varmasti verkkoon ja sen myötä kolme pinnaa matkasi yöjunalla Helsinkiin.

– Olisimme taas voineet ratkaista pelin monta kertaa 1 -0-tilanteessa. En syytä niitä nuoria poikia, joilla oli paikkoja, vaan meidän kokeneiden pelaajien pitäisi ottaa vastuu. Toki nuorilla on samat velvollisuudet, kun he menevät kentälle, mutta kokeneiden pitäisi ottaa vastuu, OPS:n päävalmentaja Luiz Antonio painotti.

OPS joutui johtomaalin jälkeen puolustuskannalle, eikä paukut riittäneet loppuun asti. Loukkaantuneena sivussa ollutta Juhani Koposta OPS-maalilla tuurannut Rönkkö kannatteli pitkään Palloseuraa huipputorjunnoillaan, mutta vierailijoiden loppuhetkien paine kävi lopulta liian kovaksi ja Viikingit saivat palkinnon taistelustaan.

– Taoin jo puoliajalla meidän pelaajille, että jossain vaiheessa pallo menee maaliin. Meillä oli paljon maalipaikkoja ja monet niistä olivat vain pienestä kiinni. Lauri Rönkkö meinasi pilata torjunnoillaan meidän juhlat, Viikinki-luotsi Ilkka Jäntti sanaili.

Luiz Antonio jakoi kehuja Viikinkien hyökkääjille.

– Viikingeillä on todella liikkuva keskikenttä ja aina yhtäkkiä joku hyökkääjistä yllättää. On hienoa katsoa, kun hyökkääjät tietävät, mihin toinen liikkuu ja mihin pallo laitetaan. Näin syntyy hienoja kombinaatioita, jotka ovat puuttuneet meiltä aivan sarjan alusta lähtien, Antonio puisteli.

– Kun siirtoikkuna aukeaa, me tarvitsemme minimissään kolme uutta pelaajaa hyökkäykseen ja keskikentälle, hän lisäsi.

Maalipaikkojen valossa vierailijat ansaitsivat voittonsa, vaikka johtoaseman kääntyminen tappioksi harmittikin OPS-leirissä. OPS kohtaa ensi lauantaina PK-35:n vieraskentällä.


OPS – FC Viikingit 1 – 2 (0 – 0)
1 – 0 Ramirez (Pekka Kainu) 51 min.
1 – 1 Eero Peltonen (Jukka Hirvonen) 81 min.
1 – 2 Ville Salmikivi (Joni Korhonen) 90 min.

Veikkauspörssipisteet:
3 Jesse Ahonen (Viikingit)
2 Ramirez (OPS)
1 Lauri Rönkkö (OPS)

Man of the match:
Ville Salmikivi (Viikingit)

Rönkä-voimapelaajasarvet:
3 Lauri Rönkkö
2 Ramirez
1 Juha-Matti Huovinen



Ottelupöytäkirja

(Toimitus)

Oulun Palloseuran heinäkuun junnu on B-junioreiden Riku Hanhela. Hanhela on joukkueensa luottotoppari, joka tekee työnsä nöyrästi ja hyvin. Riski ja periksiantamaton puolustaja on tärkeä osa OPS:n B-poikien puolustusta. B-junnut ovat voittaneet tänä kesänä kovatasoisen kansainvälisen turnauksen Tallinnassa sekä nousseet ikäluokkansa Ykköseen.

(Toimitus)

Tiistaina vietetään Raatissa koko Pohjois-Suomen piirin jalkapallojuhlaa. Junioreille riittää tapahtumia koko päivän ajan stadionilla (kts. päivän ohjelma) ja ilta kruunataan kello 17.00 alkavien esiotteluiden jälkeen kello 18.30 alkavalla juhlapelillä OPS – Viikingit.

FC Viikingit aloitti OPS:n alamäen juuri ennen juhannusta voittamalla Palloseuran Helsingissä 3 – 0 Eero Peltosen, Joni Korhosen ja Daut Kuqin maaleilla. OPS:n peli on piristynyt hieman viime aikoina, mutta kevään veroisessa lennossa joukkue ei vielä ole. Viimeisin voitto on edelleen kesäkuun alusta. Ympyrä olisi paikallaan sulkea siihen, mistä se alkoikin eli otteluun helsinkiläisiä vastaan.

Palloseuran maalitilaston kärkipaikalla on Marko Jaksic neljällä maalillaan. Häntä seuraavat kolmen maalin miehet Pekka Kainu ja Jean Fridolin Nganbe Nganbe. OPS-hyökkääjät ovat vielä kaukana kymmenen maalin rajapyykistä, joten kauden jälkimmäisellä puoliskolla verkkojen toivotaan heiluvan huomattavasti tiheämmin. Puolustus on pitänyt viime peleissä, mutta maalinteko on ollut tervanjuontia jo pitkään. Viikinkien tehokkain on seitsemän osuman Eero Peltonen viime kauden maalikuningas Ville Salmikiven seuratessa häntä viidellä maalilla.

Viikingit kävi reilu viikko sitten Raatissa AC Oulun vieraana 3 – 3-tasatulokseen päättyneessä pelissä. Oulu – Helsinki välin matkustaminen tulee Viikingeille tutuksi, sillä joukkue tulee Palloseuran vieraaksi uudestaan jo lauantaina 11. elokuuta. Viime kierroksella FC Hämeenlinna nollasi punapaidat 2 – 0, joten OPS saa vastaan ärsytetyn joukkueen juhlapäivän otteluun.

Huomisen peli siirrettiin kauden alla alkuperäisestä ajankohdasta (28.4.) heinäkuulle – rästipelin jälkeen OPS:lla ja Viikingeillä on sarjan kaikkien muiden joukkueiden tavoin 16 pelattua ottelua. Kaikki Pohjois-Suomen piirin juniorit + neljä taustahenkilöä/joukkue pääsevät seuraamaan juhlaottelua ilmaiseksi seurojensa asuissa. Juhlapäiväotteluun sisäänpääsy Veikkaus-kortilla 2in1 (kaksi lippua yhden hinnalla) 100:lle ensimmäiselle.

OPS - FC Viikingit tiistaina 24.7. kello 18.30 Raatin stadionilla, Tervetuloa!

Esiottelut stadionilla kello 17.00 alkaen: OPS-j 02 - TP-47 02 ja OLS 02 - Tervarit-j 02. Tervetuloa!

Lue myös: Tiistaina vietetään Juhlapelipäivää - Raatissa tapahtuu koko päivän ajan

(Toimitus)

Suomen Palloliiton Pohjois-Suomen piiri, Ykkönen ja Oulun Palloseura järjestävät tiistain OPS – FC Viikingit ottelun yhteydessä paljon oheistapahtumia Palloliiton Juhlapelipäivän kunniaksi. Kyseessä on koko Pohjois-Suomen piirin ”voimannäyttö”.

OPS ja Palloliiton Pohjois-Suomen Piiri toivottavat kaikki jalkapallon ystävät tervetulleiksi sankoin joukoin viettämään Juhlapelipäivää sekä seuraamaan OPS – FC Viikingit ottelua. Kaikki piirin juniorijoukkueiden pelaajat + neljä taustahenkilöä/joukkue pääsevät OPS – Viikingit peliin ilmaiseksi seurojensa asuissa.

Juhlapäivän ohjelma:

15.00:
Joukkueiden saapuminen ja ilmoittautuminen rankkarikilpailuun Raatin stadionilla. Piirin nuorisopäällikkö/piirijohtaja ottavat vastaan ilmoittautumiset ja antavat tarkempaa informaatiota.

15.30 – 17.00:
Rankkarikilpailut alkavat ilmatäytteisellä kentällä stadionin päässä. Sarja ovat: C, D, E ja F (tytöt ilmoittautuvat aina vuotta vanhempina sarjoihin). Kunkin ikäluokan voittajajoukkue palkitaan.

15.30 – 17.00:
Tarkkuuslaukaisuseinä, pienpelejä, laukaisututka sekä nopeus- ja ponnistusvoimamittausta. Mahdollisuus verrata omia tuloksia kansallisiin viitearvoihin. Paikalla entisiä ja nykyisiä jalkapallopersoonia.

17.00 – 17.45:
Esiottelut Raatin stadionilla (7v7 2 x 20min).
– OPS-j 02 vastaan Tornion Pallo-47 02
– OLS 02 vastaan Tervarit-j 02

17.50:
Kokoontuminen junnumarssia varten pääkatsomon eteen juoksuradoille (mukaan oman seuran väriä tunnustavaa vaatetusta, viirejä, lippuja jne.).

18.00:
Junnumarssi kentän ympäri.

18.20:
Huomionosoituksia.

18.30:
Juhlaottelu OPS – FC Viikingit.

19.15:
Puoliaikakisa sekä Oulun Palloseuran historiikkia LED-näytöllä.

20.15:
Pelin päätyttyä katsomon paras ”kannustusjoukkue” palkitaan.


– Joukkueiden ilmoittautumiset tapahtumaan/kilpailuihin niklas.pippingskold@palloliitto.fi

Huomioitavaa:
– Kioski auki kello 15.00 alkaen stadionin pääkatsomon käytävällä.
– Osallistuminen oheistapahtumiin on ilmaista.
– Juhlapäiväotteluun sisäänpääsy Veikkaus-kortilla 2in1 (kaksi lippua yhden hinnalla) 100:lle ensimmäiselle.

(Toimitus)

Oulun Palloseuran B-juniorit pokkasivat turnausvoiton (Pojat 17 sarjassa) kovatasoisessa Tallinna Cupissa. Finaalissa oululaiset kaatoivat samassa alkulohkossakin OPS:n kanssa pelanneen tallinnalaisen JK Kalevin rankkarikisan jälkeen maalein 4 – 2. Varsinainen peliaika päättyi 1 – 1-tasatulokseen.

Ennen finaalia OPS pudotti jatkosta Keski-Uudenmaan Pallokerhon sekä espanjalaisen Seleccion Mare Nostrumin. Palloseuran tasaisen kovasta ryhmästä parhaana pelaajana palkittiin kymppipaikalla hyvin onnistunut Matias Jutila.

Lue lisää turnauksesta B-junioreiden sivuilta.

(Toimitus)

Kauden alussa seitsemän ottelua ilman voittoa rämpinyt FC Hämeenlinna on alkanut napsia pisteitä kesän edetessä. Kolmesta viime ottelustaan hämeenlinnalaiset ovat pokanneet kaksi tasuria (FC Hämeenlinna – FC KooTeePee 1 – 1 ja SJK – FC Hämeenlinna 1 – 1) sekä yhden voiton (HIFK – FC Hämeenlinna 0 – 2).

Oulun Palloseuran leirissä tiedetään linnapaitojen tavoin varsin hyvin, miltä tappioputket tuntuvat. OPS:n edellisestä voitosta tulee lauantaina kuluneeksi 42 vuorokautta. Palloseura on sarjassa seitsemäntenä 16 pisteellä, jotka on kerätty 13 ottelusta. FC Hämeenlinnalla on kasassa yhdeksän pinnaa 14 ottelusta. Linnapaitojen maaliero on peräti 23 osumaa pakkasella. Myös oululaisten maalisuhde on painunut miinusmerkkiseksi (-4) viime kierrosten otteluissa.

Palloseura osoitti välähdyksen paremmasta heinäkuun alun derbyssä AC Oulua vastaan, mutta viime lauantaina sarjakärki RoPS jätti OPS:n vaille mahdollisuuksia Rovaniemellä. Hämeenlinnassa nähtäneenkin kahden voimakkaasti kurssimuutosta hakevan joukkueen kohtaaminen.

FC Hämeenlinna on hankkinut kesän aikana riveihinsä ex-OPS-pelaaja Paulo Pereiran niin ikään entisen OPS:n brasilialaispelaaja Luis Vanderlein seuraksi. Tosin Vanderlei on lauantaina pelikiellon takia katsomon puolella. Kotijoukkueesta lienee sivussa myös nilkkavaivainen Tatu Mäkelä. OPS:sta Iiro Vandell huilaa lauantaina pelikiellon vuoksi ja muutamilla OPS-pelaajilla on pieniä kolhuja RoPS-ottelun jäljiltä. Skottipelaaja Stuart Kelly on edelleen koeajalla Palloseurassa. Ramirez palaa kokoonpanoon pelikiellon jälkeen.

FC Hämeenlinna – OPS lauantaina 14.7. kello 17.00

(Toimitus)

Sarjaa ylivoimaisesti johtava Rovaniemen Palloseura on osoittanut olevansa kovaluu tämän kauden Ykkösessä. Joukkue ei ole hävinnyt vielä yhtään ottelua, vaikka sarjasta on puolet takana! Kymmenen voittoa ja kolme tasapeliä on vakuuttava suoritus ”kaikkien aikojen” Ykkösessä.

RoPS on kiskonut jo 17 pinnan kaulan kuudentena olevaan OPSiin nähden. RoPS:lla on 33 pinnaa ja OPS:lla 16. Tämän vuoksi oululaisilla ei ole kuin voitto mielessään lauantaina – enempää siimaa ei sarjajohtajalle voi antaa.

– RoPS on tällä hetkellä sarjan paras joukkue ja varsinkin heidän puolustus on sarjan paras. Ei heitä vastaan ole mikään joukkue saanut hirveästi paikkoja, mutta silloin kun sellainen tulee, ei ole varaa missata, armeijan portin tänään sulkenut Matias Juntunen kertoo.

Haastattelua antaessaan hän marssi samaan aikaan ”siviilit” päällä pihalle Kainuun Prikaatista.

– Aivan mahtava fiilis. Ei enää ikinä tänne, Juntunen tuuletti.

TJ nolla ja ohi on, mutta juhlat hän on ajatellut pitää vasta Rovaniemellä lauantaina kello 19 aikoihin voitetun RoPS-pelin jälkeen.

– Tästä junalla Ouluun, illalla hierontaan ja lauantaina peli. Ei tässä armeijan päättymistä aleta juhlimaan. En ole treenannut kunnolla lähes vuoteen viime kauden selkämurtuman ja intin takia, joten nyt pitää laittaa itseni kuntoon, sillä nykytaso ei riitä läheskään. ”Tatsi” on ollut hukassa, sillä olen ollut mukana lähinnä vain peleissä, enkä ole päässyt treenaamaan. Minulla on paljon todistettavaa loppukauden aikana, hän ruoskii.

Juntusen mielestä pieni parannus keskiviikon derbyyn nähden kantaan voittoon Rovaniemellä.

– Viime pelissä pelasimme pitkästä aikaa joukkueena hyvin ja asenne oli kohdallaan. Pieni parannus vielä ja sen jälkeen RoPS kaatuu. Meillä on kaikki eväät voittoon, kunhan vain saadaan koko potentiaali ulos joukkueesta.

– Nolla omiin ja paikoista maalit. Vaikka RoPS:lla onkin hyvä puolustus, niin kyllä siellä paikkoja tulee ihan varmasti. Silloin pitää laittaa pallo kylmästi maaliin. Muutenkin on pelattava satakymmenen lasissa, eikä lepsuiluun ja helppoihin virheisiin ole varaa.

Ramirez otti paikallispelissä korttitilinsä täyteen, mikä tietää meksikolaisella huilipäivää lauantaina. Lisäksi muutamilla pelaajilla on pieniä loukkaantumisia, joten farmiseura TP-47:stä lieneekin apuja luvassa lauantaille. Tomi Meriläinen aloittaa varusmiespalveluksensa maanantaina.

RoPS – OPS la 7.7. kello 17.00, Rovaniemi.

(Toimitus)

Oulun Palloseura jatkaa satsauksiaan junioripuolelle. Seuran visiona on taistella lähitulevaisuudessa maan korkeimmalla sarjatasolla pääosin oululaisilla ja pohjoissuomalaisilla pelaajilla, jotka saavat toimeentulonsa jalkapallosta. OPS:n hallituksen näkemyksen mukaan seuran toimintasuunnitelmaan kirjatun vision toteuttamiseen tarvitaan vahvoja panostuksia omaan junioritoimintaan.

– OPS:ssa pyritään luomaan tulevaisuuden joukkuetta kehityskykyisille ja tavoitteellisille oululaisille nuorille. OPS on yksi hyvä tie kehittyä hyvässä valmennuksessa ja ohjauksessa sekä saada näyttömahdollisuus Ykkösen tasolla jo tällä kaudella, OPS:n hallituksen varapuheenjohtaja Kari Alatarvas kertoo.

Alatarvas vastaa muun muassa OPS:n junioripuolen kehittämisestä.

– Meillä on junioripelaajille suora polku tällä hetkellä C-junioreista edustusjoukkueeseen asti. Kaikki tavoitteelliset oululaispelaajat ovat tervetulleita kokeilemaan rajojaan meille syksyn avoimissa harjoituksissa.

Palloseuran juniorijoukkueiden määrää ollaan tuplaamassa nykyisestä kolmesta (A-, B- ja C-juniorit) kuuteen (F-, E-, D-, C-, B- ja A-juniorit). Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa OPS-paitaan voi kantaa jo 10-vuotiaasta lähtien aina edustusjoukkueeseen asti.

– Meillä oli viime syksynä onnistuneet avoimet harjoitukset, joissa kävi toistasataa pelaajaa. Tarkoitus on edelleen kehittää ja jatkaa niitä.

OPS:n avoimissa harjoituksissa ei vain pelata. Seuran edusjoukkueen päävalmentaja Luiz Antonio ja talenttivalmentaja Erkki Paananen katsastavat yhdessä juniorijoukkueiden valmentajien kanssa myös henkilökohtaista teknistä osaamista, pelikäsitystä, asennetta ja tilannenopeuden kaltaisia ominaisuuksia. Syksyn avoimissa harjoituksissa on mukana myös joukko edustusjoukkueen pelaajia.

– Palloseuraan toivotaan motivoituneita ja tavoitteellisia jalkapalloilijoita nimenomaan kilpajoukkueisiin. Tärkeintä on, että löytyy halua ja yritystä pyrkiä eteenpäin. Muita ominaisuuksia ehditään kehittää hyvässä valmennuksessa ajan kanssa, Alatarvas muistuttaa.

OPS:n visioissa siintää myös junioripäällikön palkkaaminen lähitulevaisuudessa. Seura haluaa luoda yhtenäisen pelikirja, jonka avulla jo juniorijoukkueissa valmistaudutaan edustusjoukkueen pelitapaan ja miesten sarjojen taitotasoon erilaisten harjoituksien avulla.

Syksyn avoimien harjoituksien aikatauluista tiedotetaan myöhemmin seuran nettisivuilla.

(Kirjoitus on julkaistu OPS:n kausijulkaisussa)

VIISIVUOTIAANA jalkapallon aloittanut Juhani Koponen nauttii kovista tavoitteista ja paineista. OPS-vahdilta on totuttu näkemään se paras peli tiukimmassa mahdollisessa paikassa. Oulun Palloseuran kovat tavoitteet ja ammattimainen toiminta painoivat vaakakupissa toissavuonna, kun maalivahti liikahti Kokkolasta Ouluun.

– OPS:ssa ihan kaikkien tekeminen tähtää siihen, että mennään koko ajan eteenpäin ja niin pitkälle kuin vain halutaan. Minusta on tyhmä edes pelata, jos ei haluta aina voittaa, Koponen perustelee.

Tämän kauden rosteri on joukkueen kipparin mukaan sopiva sekoitus taitoa ja kovuutta.

– Tämän joukkueen aivan ehdoton vahvuus on pallollinen peli. Meillä on taas aivan älytön porukka pelaamaan, josta löytyy taitoa ja mukana on nyt enemmän ”äijiä”. Eli ei pelätä fyysistäkään peliä, vaan voidaan antaa tarvittaessa takaisin, hän jatkaa.

KOPONEN ei ole ollut maalivahti pikkupojasta lähtien, vaan hän pelasi uransa alussa pitkään kenttäpelaajana.

– Olin pitkään kentällä ja sen jälkeen pari vuotta kentällä ja maalissa ennen kuin aloin maalivahdiksi. Muistan sen, että ensimmäisessä piirijoukkueessa olin vielä vasen pakki ja tein siinä pelissä puolesta kentästä maaliin. Meidän hyökkääjinä olivat Timo Furuholm, kansallissankari Jesse Joensuu ja ”Boris Kokko” (Aleksandr Kokko).

Rippikouluiässä pelipaikka alkoi vakiintua tolppien väliin. Musan Salamoiden kasvatti teki lopullisen lajivalinnan parikymppisenä.

– Intin jälkeen KPV:sta soiteltiin, että haluaisinko tulla käymään ja kohta lyötiin lappu kouraan. Olin ollut Porissa pari vuotta konepajalla töissä, joten mietin pitkään jatkanko rahan tekemistä vai lähdenkö kokeilemaan Kokkolaan, koneasentaja muistelee.

Jalkapallo painoi vaakakupissa.

– Olin mukana poikien ja nuorten maajoukkuekuvioissa ja sieltäkin tuli viestiä, että pitäisi siirtyä kovempiin porukoihin. Kokkolasta tuli mahdollisuus, joten päätin kokeilla. On tämä niin kiva peli, etten voinut jättää kokeilematta.

MAAJOUKKUEKUVIOIHIN liittyy Koposen uran tähänastiset huippuhetket.

– Ensimmäinen poikien maaottelu on unohtumaton. Siitä eteenpäin kaikki muutkin maajoukkuekomennukset, mutta se ensimmäinen on tietysti unohtumattomin, Suomea alle 18-vuotiaiden EM-karsinnoissakin edustanut Koponen miettii.

Kokkolassa Jarmo Korhonen opetti ”Kopolle” jalkapallon salat.

– Hän opetti henkimaailman jutut ja löi päähän ammattimaisuuden. Sen, miten peleihin valmistaudutaan, miten pelejä pelataan ja mitä tässä lajissa voi tavoitella. KPV:ssa oli silloin kapteenina aivan uskomaton ja loistava pelaaja Tarmo Koivuranta, jolta olen ottanut paljon oppia kapteenin hommaan, Koponen kiittelee.

ÄÄNEKÄS maalivahti paljastaa pyrkivänsä kapteenin pukukoppipuheilla sytyttämään joukkueen oikeaan vireystilaan.

 – Pyritään saamaan sellainen tunnetaso, mikä pitää olla ennen peliä. Rento, mutta periksiantamaton. Tavoitteena pitää olla aina voitto, joten tarvitaan myös tietynlaista hulluutta ja loppuun asti vetämistä, mutta se ei saa mennä yli. Pitää olla vähän hymyäkin mukana.

PYKÄLÄÄ kovemmat haasteet ja tavoitteet toivat maalivahdin Ouluun.

– OPS:n on organisaationa valmiimpi kuin KPV oli ja täällä tavoitteille tulee tukea muualtakin kuin pelaajistolta. KPV:ssa tavoitteet asetettiin pelaajiston kesken ja vuonna 2009 ne oli lähellä toteutua, kun pääsimme karsimaan liigapaikasta. OPS:ssa halutaan aina menestyä.

Porilaislähtöinen maalivahti on haistellut nuorena miehenä liigatunnelmia FC Jazzin kokoonpanossa. Ykkösen otteluita Koposelle on kertynyt KPV:n ja OPS:n tolppien välissä noin 80. Mistä Koponen löytyy viiden vuoden kuluttua?

– Olen OPS:n kanssa tavoittelemassa näistä samoista sijoista eli kärkisijoista sarjaporrasta korkeammalla, hän vakuuttaa.

Moni on ihmetellyt, miksi OPS-torjuja käyttää muiden maalivahtien välttelemää numeroa kaksi pelipaitansa selässä. Huumorimiehen mukaan se kumpuaa ”suurista” unelmista.

– Se, että pääsis joskus grillaamaan Marko Kiprusoffin ja Timo Jutilan kanssa voisi olla suurin haaveeni. MM-95 legenda Marko Kiprusoffin takia olen pelannut numerolla kaksi siitä lähtien, kun olen saanut itse päättää pelinumeron, Koponen letkauttaa.

– Se on se syy.

(Kirjoitus on julkaistu OPS:n kausijulkaisussa)

OPS:N päävalmentaja Luiz Antonio Moraes aloitti jalkapallon pelaamisen seitsemänvuotiaana maatilalla Brasilian syrjäseudulla lähes 500 kilometrin päässä suurkaupunkien jalkapallokeskuksista. Maatila vastaan toinen maatila – siinä nykyisen OPS-luotsin uran ensimmäiset ottelut. Hyökkääjänä pitkän ja menestyksekkään uran tehnyt Antonio aloitti pelaamisen oikeana laitapakkina.

– Muutimme 13-vuotiaana isän töiden perässä Getulinan kaupunkiin. Pelasin siellä futsalia ja voitin kahtena vuotena peräkkäin maalikuninkuuden. Silloin jalkapallo alkoi maistua ja minusta tuli hyökkääjä, hän muistelee.

BRASILIASSA junioripelaajien tulva on tunnetusti niin kova, että huonon menestyksen takia saatetaan vaihtaa kokonaisen joukkueen pelaajat uusiin. Niinpä Luiz Antonionkin tie huipulle on ollut kivinen ja pitkä.

– 14-vuotiaana sain mahdollisuuden Brasilian parhaassa juniorimyllyssä São Paolossa. Kävin testileirillä, mutta en tullut valituksi, joten jatkoin maataloustekniikan opintojani.

– Sitten tuli uusi kutsu ja hyppäsin isäni kanssa Getulinassa bussiin keskiyöllä ja olimme perillä São Paulossa kello 12.00, kun testit alkoivat. Näytillä oli 250 pelaajaa, joista kaksi valittiin. Pelasin testiottelussa kymmenen minuuttia ja koskin palloon kahdesti. En tullut taaskaan valituksi.

Jalkapalloura jäi taka-alalle nuoren miehen jatkaessa opintojaan. Menestystä tuli kuitenkin aika ajoin. Antonion luokka voitti kerran koko São Paolon osavaltion maataloustekniikan opiskelijoiden mestaruuden ja kuinka ollakaan, Luiz Antonio oli turnauksen maalikuningas. Hän arvostaa tuon suorituksen vieläkin todella korkealle.

– Harmittaa, etten ole saanut urallani paljon apuja, sillä olin maatalon poika. Olin kuitenkin ahkera ja joskus keräsimme 15 poikaa ja kävelimme kymmenen kilometriä toiselle maatilalle, jotta saimme pelata. Jalkapallossa pitää olla intohimoa ja pitää olla valmis tekemään ekstraharjoituksia, eikä vain joukkueharjoituksia. Jos koet olevasi hyvä vapaapotkun antaja, niin silloin pitää ampua sata palloa päivässä, hän paaluttaa.

MENI vuosia ennen kuin A-juniori-ikäistä pelimiestä lähestyttiin Novo Horizontino -nimisestä seurasta.

Tuolloin vain puolen vuoden päässä maatalousteknikon tutkinnon valmistumisesta ollut Antonio sanoi ensimmäisen kerran urallaan ”ei”. Opiskelujen vieminen maaliin nousi tärkeämmäksi, mutta Antonio oli päättynyt yrittää jalkapallossa vielä kerran.

– Valmistuttuani minulle tarjottiin alan töitä, mutta päätin olla ottamatta niitä vastaan ja isäni oli siitä todella vihainen. Pelasin silloin A-junioreiden amatöörisarjassa ja Alvinlandiassa yksi otteluistamme päättyi 5 – 2 ja tein siinä pelissä hattutempun. Silloin yksi mies tuli kentän laidalle ja kysyi, että kiinnostaisiko minua ammattilaissopimus.

Joukkue oli Bragantino ja tuo mies kentän laidalla joukkueen valmentajan Carlos Parreiran yksi kykyjenetsijöistä. Parreira valmensi Brasilian maajoukkueen maailmanmestaruuteen vain muutamaa vuotta myöhemmin USA:n kisoissa vuonna 1994.

Hyvästä valmentajasta huolimatta Antonion ura ei auennut vieläkään, vaan hän sai tehdä kivenkovassa kokoonpanossa tilaa muun muassa futislegenda Mauro Silvalle. Luiz Antonio voitti kuitenkin Bragantinon reservijoukkueen maalikuninkuuden ja tuo poiki mahdollisuuden siirtyä Suomeen ammattilaiseksi – kauas tuntemattomaan.

– Valokuvaaja Juha Tammisen kautta tuli tieto, että Porin Jazz etsii kahta tai kolmea pelaajaa Brasiliasta, Antonio muistaa.

Näin Luiz Antonio, Piracaia ja Marcos Tulio lensivät pieneen, tuntemattomaan maahan.

– Meille annettiin kolme harjoitusottelua koeaikaa. Tulimme Suomeen ja ensimmäinen peli oli hiekkakentällä Turun Interiä vastaan. Kentällä oli isoja kiviä hiekan seassa ja ajattelimme, että pakkohan täällä on olla nurmikenttä jossain.

– Puin varmaan neljät housut päällekkäin ja eihän niissä voinut edes liikkua kunnolla. Tein kahdessa ensimmäisessä pelissä molemmissa hattutempun ja se riitti sopimukseen, kolmatta peliä ei tarvittu.

PORISSA Antoniosta kasvoi Veikkausliigan legenda. Maalikuninkuudet kausilla 1992 ja 1996, Suomen mestaruudet 1993 ja 1996 ja päälle vielä Mestareiden liigan otteluita HJK:n ”dream teamissa” sekä Suomen Cupit 1998 ja 2000. Lisätään listaan vielä kolme hopeaa ja yksi pronssi.

Suomeen tulemista Antonion ei ole tarvinnut katua. Sen sijaan yksi siirto uralla on jäänyt harmittamaan.

– Siirtyminen Jazzista saksalaiseen Mainz-05:een oli virhe. 2. Bundesliiga oli liian fyysinen sarja minulle ja olisin jo tuolloin voinut siirtyä HJK:hon, hän harmittelee.

SAKSASSA Antonio tutustui pelaamisen kääntöpuoliin: loukkaantumisiin ja vaihtopenkillä istumiseen. Niin ikään hän koki urheilupiireissä varsin legendaarisen bussin rinnalla juoksemisen.

– Otimme yhdessä pelissä rumasti turpaan ja paalumatkalla katsoimme ottelun DVD:ltä kaksi kertaa putkeen, 180 minuuttia. Sen jälkeen valmentaja sanoi, että minusta näyttää siltä, ettette juosseet pelissä tarpeeksi, joten juostaan nyt. Bussi pysähtyi, vaihdoimme vaatteet ja otimme juoksuja tien vieressä.

Saksan kauden jälkeen Antoniolle tarjottiin sopimusta Torpedo Moskavasta, mutta hän päätti siirtyä tällä kertaa HJK:hon.

– Tietysti mestaruudet ovat uran huippuhetkiä, mutta niin on myös Mestareiden liigassa pelaaminen HJK:ssa, maalit Benfican ja Kaiserslauternin verkkoon iskenyt Antonio muistelee.

BENFICAN verkkoon isketty 1,5 miljoonan markan maali on Antonion uran tärkein osuma. Vuoden 1998 Mestareiden liigassa HJK pelasi samassa lohkossa muun muassa portugalilaisen suurseura Benfican kanssa ja Luiz Antonio ampui vierasottelun loppuhetkillä 2 – 2-tasoituksen Benfican verkkoon – maali toi HJK:n kassaan 1,5 miljoonaa markkaa.

– Se maali pelasti koko urani HJK:ssa. Harmittaa, etten pystynyt antamaan HJK:ssa loukkaantumisten takia niin paljon kuin olisin sydämestäni halunnut.

ANTONIO oikea polvi on leikattu kahdesti ja vasen kerran. Remontissa ovat olleet myös nivuset ja pelaajauran lopulta päättänyt takareisi.

– Yritin Miika Juntusen pyynnöstä AC Oulussa, mutta ei siitä tullut mitään, vaan urani loppui vuonna 2005. Takareidet olivat sen verran heikot, että ne revähtivät koko ajan.

Satunnaisia sarjapelejä kertyi vielä Antonion valmentamissa Sepsi-78:ssa, TP-47:ssä ja OPS:ssa ennen kuin pelaamisen sai väistyä lopullisesti.

– Kaikkein tärkeintä jalkapallossa on pelikaverin tunteminen. Pitää tietää, mistä toinen tykkää ja mitä se tekee kentällä. Vain siten syntyy hyviä kombinaatioita. Minä olen pelannut muun muassa loistavien Mikeal Forssellin, Shefki Kuqin, Mika Kottilan  ja Antti Sumialan kanssa. Paras pelikaverini on kuitenkin Saku Laaksonen FC Jazzista. Voitin Veikkausliigan maalikuninkuudet vuosina 1992 ja 1996 sen takia, koska hän oli rinnallani. Pitää myös muistaa, että Jazzissa meidän takana olivat loistavat pelaajat Jarmo Alatensiö ja Piracaia. Sakun kanssa tiesimme aina, minne toinen liikkuu ja mihin pallo tulee. Hänen kanssaan oli loistava pelata, Antonio kiittelee.

VALMENTAJAA Luiz Antoniosta ei tullut sattumalta.

– Jo Porin Jazzissa tiesin, että minusta tulee joskus valmentaja. Olen koko urani ajan kirjoittanut muistivihkoon mielestäni hyviä harjoituksia ja ohjeita, joita valmentajat ovat antaneet.

Muistivihko tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2005, kun Antonio valmensi OPS:n A-junioreita, jotka etenivät seuraavana vuonna Jeferson Piresin johdolla SM-sarjaan asti. Tuo riitti silloiselle AC Oulun managerille, Miika Juntuselle, joka oli Antonion seurakaveri jo Porin Jazzin ajoilta. Juntunen kysyi Antoniota Harri Kampmanin valmentajapariksi AC Ouluun vuonna 2006, mutta Luiz Antonio valitsi tuolloin Kakkosessa pelaavan Seinäjoen Sepsi-78:n.

– Seinäjoella pelataan vieläkin minun nimeä kantavaa junioriturnausta ja se on iso kunnia minulle, hän tunnustaa.

Antonion Luigi-poika teki tämän kesän Luiz Antonio-cupissa peräti 30 maalia kuudessa pelissä! Saa nähdä, milloin ”mies kentän reunalla” tulee Luigin juttusille.

URA eteni seuraavaksi Tornioon, missä Antonio valmensi yhden kauden Ykkösessä pelannutta TP-47:ää. Sen jälkeen brassiluotsi totesi tarvitsevansa koulutusta ja palasi kotimaahansa opiskellakseen korkeimman tason valmentajatutkinnon.

Kurssilla hän istui kovassa seurassa, sillä 200 opiskelijan joukossa olivat muun muassa Diego Maradonan legendaarinen tutkapari Napolista, Careca sekä entiset maajoukkuepelaajat Julio Cesar ja Renato.

Luennoitsijoina olivat muun muassa sellaiset valmentajanimet kuin Carlos Parreira ja Luiz Felipe Scolari – maailmanmestareita molemmat.

– Valmentajafilosofiani on se, että juttelen  paljon pelaajien kanssa ja yritän opettaa heille asioita. Vaadin paljon pelaajilta ja itseltäni. Sanon asiat suoraan, eikä minulle ole merkitystä sillä, onko pelaaja nuori vai kokenut, vaan arvostan kaikkia.

PITKÄ pelaajaura auttoi ajattelemaan asioita siten, miten pelaajat niitä ajattelevat.

– Esimerkiksi minun ottelupalaverini kestää noin 20 minuuttia, koska tiedän, että pelaajat eivät tykkää, jos ennen peliä puhutaan pitkään. Kehun palaverissa pelaajia ja kerron heille, miten tuleva ottelu voidaan voittaa. Pelaajat kuitenkin tekevät työn ja tuloksen kentällä. Valmentaja voi vain kannustaa ja ohjata pelin aikana. Tietysti on olemassa erilaisia näkemyksiä eri valmentajilla ja niitä pitää kunnioittaa. Minä kuuntelen paljon pelaajia ja yritän päästä pelaajien ”sisälle” sytyttämään heidät otteluun.

– Brasiliassa valmentajat saattavat puhua vaikkapa äidistä tai mummosta ennen peliä ja yrittää päästä sitä kautta pelaajien sisälle. Joskus se onnistuu täällä Suomessakin.

Yksi asia kuullaan Antonion ottelupalaverissa joka kerta vastustajasta riippumatta.

– Se on nöyryys. Kentällä ei saa olla kiltti, mutta nöyrä pitää olla, hän naulaa.

KORKEIMMAN tason valmentajatutkinto tuli tarpeeseen, sillä keväällä 2009 vain kaksi viikkoa ennen sarja-avausta OPS:n manageriksi siirtynyt Miika Juntunen soitti hätäpuhelun Brasiliaan Jari Pyykölän jätettyä Oulun Palloseuran valmentamisen kauden alla. Tällä kertaa Antonio vastasi ”kyllä” ja tuolla tiellä ollaan vieläkin.

– Olen myös sellainen valmentaja, joka on aina käytettävissä, jos joku pelaaja haluaa tehdä ekstraa. Junioreiden kanssa puhun paljon siitä, mikä meni hyvin ja mikä huonosti ja mitä ei kannata tehdä ja niin edelleen. Pelaajien kanssa pitää puhua myös kentän ulkopuolisesta elämästä, jos haluaa mennä pitkälle tässä lajissa.

Antonio itse pitää erittäin tärkeänä jalkapallon ”ulkopuolista” elämää, vaikka valmentajan työ on tunnetusti ympäri vuorokautista.

– Pitää muistaa antaa aikaa perheelle, leikkiä lasten kanssa ja vaikkapa grillata, hyvän ruuan ystäväksi tunnustautuva Antonio kertoo.

KAIKKI valmentamisessa tähtää tulokseen. Antonio esikuva on Brasiliassa lähes kaiken voittanut Muricy Ramalho, jonka viisastenkivi kuuluu: ”kun peli päättyy, pelaajat nukkuvat, valmentaja miettii.”

– Jalkapallossa on kyse tuloksesta. Ihmiset haluavat nähdä tulosta ja olla ylpeitä oman kaupungin joukkueesta, kun se menestyy. Sitten kiinnostaa tulla katsomaan pelejä. Myös seurat arvostavat tulosta ja vain sen kautta valmentaja voi saada isot seurat peräänsä. Luiz Antoniolla on Oulun Palloseuran kanssa vielä ensi kausi jäljellä sopimuksestaan.

– OPS:lla on hyvä tulevaisuus edessään valmennanpa minä täällä jatkossa tai onko se joku muu. Seuralle on tulossa oma harjoituskeskus ja se on iso asia. Uskon, että menestyksen myötä fanitkin löytävät takaisin tänne.

(Kirjoitus on julkaistu OPS:n kausijulkaisussaa)

Kuluva vuosi on oikea urheilun juhlavuosi! Olemme jo ratkoneet jääkiekon MM-tittelin Helsingissä sekä jalkapallon Euroopan mestarin Puolan ja Ukrainan isännöimissä kisoissa. Eikä tässä vielä kaikki, vaan Helsingissä on kisailtu myös yleisurheilun EM-titteleistä ja heti kohta sen jälkeen kesäolympialaisissa Lontoossa. Kun tähän vielä lisätään kansalliset kilpailut ja sarjat, niin “urheiluhulluille” riittää varmuudella tarjontaa tänä kesänä.

Olemme tiedostaneet tämän Oulun Palloseurassa valmistautuessamme kauteen. Heikot esitykset eivät houkuta yleisöä lehtereille, eikä viime vuoden hopeasijoituksesta Ykkösessä ole enää apua. Alkaneen kauden myötä meidän on uudelleen lunastettava paikkamme oululaisen jalkapalloyleisön silmissä ja uusittava kaupungin ykkösjoukkueen asemamme.

Toki tavoitteiden täytyy olla vielä korkeammalla, sillä edellisen kauden kakkossijasta parantaminen edellyttää liiganousun laittamista selkeäksi päämääräksi. Viime kaudella keskeisin tavoitteemme oli juniorityön vahvistaminen. A-, B- ja C-juniorit ovat edelleen keskeinen osa OPS:ia.  Omien junioreiden kasvattamisen kautta haluamme olla vahvistamassa tulevaisuutemme perustaa ja huolehtia siitä, että Oulussa säilyy vahva jalkapalloilijoiden kasvattamisperinne.

Tässä suhteessa on iloiten todettava, että viime kauden tavoitteet eivät jääneet vain haaveiksi, vaan todellista edistystä myös tapahtui. Tästä kirkkaimpina esimerkkeinä voidaan pitää Juuso Kemppaista, joka on loistavien esityksiensä myötä murtautunut Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueeseen, sekä niin ikään 16-vuotiaita Yannick Venadiambua ja Niklas Puurusta, jotka ovat osoittaneet hyviä otteita edustusjoukkueenkin peleissä. Heidän lisäksi edustujoukkueeseemme on kiinnitetty  joukko muitakin lahjakkaita nuoria  oululaispelaajia ja juniorijoukkueissamme näyttäisi olevan jatkumoa tälle ketjulle.

Olosuhderintamalla on myös menty eteenpäin. Valtion liikuntaneuvosto hyväksyi Oulun Palloseuran Castrenin jalkapallokeskuksen 750 000 euron avustushakemuksen kokonaisuudessaan. Haluamme olla rakentamassa tulevaisuuden perustaa myös harjoitteluolosuhteita parantamalla ja tässä suhteessa Castrenin hanke tulee tarpeeseen koko pohjoisen jalkapallolle. Harjoituskeskuksen rakentaminen on jo käynnissä.

Keskeinen tavoitteemme seurana on tarjota ensisijaisesti pohjoissuomalaisille pelaajille mahdollisuudet kehittyä ja pelata hyvässä seurassa. Tämän tavoitteen täyttymiseksi olemme vahvistaneet organisaatiotamme pitkänlinjan jalkapallopersoona Kari Vaallolla, joka tuo vahvan osaamisensa seuraamme, työskennellen manageri Miika Juntusen rinnalla. Urheilullisen menestymisen lisäksi haluamme jatkaa seuramme talouden niin kuin muunkin seuratoimintamme rakentamista pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle.

Edustusjoukkueemme jatkaa Luiz Antonion hyvissä ja osaavissa käsissä. Pelaajat ovat nälkäisiä ja valmiita taistelemaan jokaisesta jaossa olevasta pisteestä kauden aikana. Joukkue katsoo luottaen edessä olevaan pitkään kauteen, toivoen lyhyttä sairaslistaa. Hyvä oululaisen jalkapallon ystävä! Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan OPS:n ottelutapahtumiin. Haluamme tarjota Sinulle hyvää ja viihdyttävää jalkapalloa. Toivon, että kohtaamme kentän reunalla reilussa urheiluhengessä!

Jalkapalloterveisin,
Hannu Takkula
Puheenjohtaja

(Kirjoitus on julkaista OPS:n kausijulkaisussa)

Serbialaisen keskikenttäpelaaja Vladislav Viricin sopimus on purettu. OPS-manageri Miika Juntusen mukaan Viricin sitoutuminen ei ollut riittävällä tasolla.

– Mädät omenat pitää poistaa korista. Jos ei ole sydäntä ja tahto, niin silloin täältä lähdetään, Juntunen perusteli.

OPS etsii parhaillaan Viricin tilalle uutta pelaajaa.

(Toimitus)

Oulun Palloseura palkitsee tälläkin kaudella yhden esimerkillisesti toimineen junioripelaajan kuukauden juniorina. Viime syksyn avoimien harjoituksien kautta tiensä OPS:n C-junioreihin löytänyt Mikael Kivijuuri on kesäkuun OPS-junnu.

”Miksu” pelaa ja harjoittelee hyvällä asenteella sekä käy tunnollisesti treeneissä. Hän osallistuu oikean pakin tontiltaan aktiivisesti sekä hyökkäys- että puolustuspeliin ja on tärkeä pala joukkueensa tiivistä puolustuslinjaa. Mikael on myös taitotasonsa ja fyysisien ominaisuuksiensa puolesta oikealla polulla.

OPS:n myynti- ja urheilutoimenjohtaja Kari Vaalto palkitsi Mikaelin OPS - AC Oulu ottelun alkuseremonioissa Palloseuran perinnekaulahuivilla sekä ravintola ja pitopalvelu Kotoizan ruokailulahjakortilla.

(Toimitus)

Paikallisottelussa on oma ekstralatauksensa myös ulkomaalaispelaajilla – sen näkee kaikesta. Itse asiassa derby ei ole vain derby, sillä espanjaksi lausuntonsa antava OPS:n meksikolaiskeskikenttäpelaaja Alberto Ramirez puhuu ”Clásicosta”. Yksi OPS:n ja AC Oulun välinen klassikko on takana toukokuulta ja toinen on ohjelmassa tänään.

– Oli hyvä fiilis pelata viimeksi. Tämä on se peli, missä on ekstraa. Pitää vain uskaltaa pelata omaa peliä, sillä siten me pystymme voittamaan AC Oulun, Ramirez aloittaa.

– Emme saa antaa heille paljon tilaa ja meillä pitää olla halua voittaa kaikki ykkös- ja kakkospallot pelissä. Sitten, kun se maalipaikka tulee, tarvitaan rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä tehdä se maali, hän tarkentaa.

Kovaa laukova Ramirez on jo upottanut yhden vasuripommin maaliin 40 metristä tällä kaudella kotiottelussa FC Hämeenlinnaa vastaan, eikä olisi ihme, jos erikoistilanteiden erikoismies upottaisi toisenkin unelmamaalin kauden aikana. Nähdäänkö tänään vaparimaalia 30 metristä?

– Toivottavasti.

Ramirez pelasi kaudella 2009 Suomen mestaruutta puolustaneessa Turun Interissä 23 liigaottelua, joissa syntyi yksi liigamaali. Turun visiitin lisäksi Ramirez piipahti Suomessa vuonna 2003 alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa, joissa hän kantoi Meksikon kapteenin nauhaa johdattaen maansa aina puolivälieriin saakka. Hänellä on kokemusta myös Meksikon nuorten maajoukkueesta. OPS-paidassa ”Rami” on ampunut kaksi maalia tällä kaudella.

26-vuotias keskikenttämies odottaa innoissaan tämän illan kamppailua.

– Vaikea peli on edessä, mutta me tarvitsemme siitä voiton. Meidän pitää tehdä asioita niin kuin teimme niitä meidän voittoputken aikana alkukaudesta ja taistella vielä enemmän, hän päättää.

OPS – AC Oulu tänään kello 18.30 Raatin Stadionilla. Tervetuloa!

Lipunmyynti

Lue myös: OPS aikoo uittaa pelinsä uomaan Oulun derbyssä
Lue myös: Pekka Räisänen: ”Aika pompata voittojen tielle”
Lue myös: Tärkeä tiedote OPS - AC Oulu tapahtumasta

(Toimitus)

Keskiviikkoilta on merkattu oululaisen jalkapallokansan kalentereihin paksulla tussilla. Oulun Palloseuran ja AC Oulun kohtaamiset keräsivät jo viime kaudella Raatin stadionin lähes täyteen ja yleisöryntäystä sopii odotella myös keskiviikon peliin. Paikallispelit on merkattu isoilla kirjaimilla myös päätähtien eli pelaajien almanakkoihin.

– Varmaa on, että kova peli on tulossa. AC Oulu on parantanut viime aikoina tosi paljon virettään ja meillä taas on ollut neljän pelin heikko putki. Nyt on aika pompata tappioiden tieltä voittojen tielle. Ei siinä ole muita vaihtoehtoja, OPS-toppari Pekka Räisänen valaa.

Räisänen on nimennyt derbyt kauden kohokohdiksi ja sellaisia ne varmasti myös ovat. Helpolla OPS ei tule keskiviikkona pääsemään, vaan naapuriseuran kukistaminen vaatii isoa parannusta Palloseuran viime aikojen otteisiin.

– Se vaatii kurinalaista joukkuepelaamista. Viime aikoina emme ole pelanneet joukkueena, vaan meillä on ollut puolustus, keskikenttä ja hyökkäys ikään kuin omina osa-alueinaan. Nyt pitää saada joukkuepeli kuntoon. Se on kaikkein tärkein asia, hän painottaa.

OPS:lla on takanaan peräti kolmen ottelun tappioputki, jonka aikana vain yksi tehty maali, mutta yhdeksän päästettyä.

– Se on aivan käsittämätöntä alkukauden hyvän vaihteen jälkeen. Tuntuu, että joka paikasta on mennyt omiin ja selkäranka on naksahtanut liian helposti. Se on pitkälti itseluottamuskysymys ja hyvät suoritukset taas ruokkivat sitä. Hyökkäyspäässä meillä on myös tekemistä ja toivotaan, että huomenna siellä rävähtää vastustajan verkko oikein kunnolla.

Kovaotteisen OPS-topparin mukaan viime päivien harjoituksia on vedetty juuri Oulun derbyn erikoisvaatimuksia ajatellen.

– Olemme harjoitelleet joukkueena liikkumista juuri huomista peliä varten. Pitää saada rivejä tiiviimmäksi, eikä olla hajanainen porukka.

Toukokuun paikallisottelu päättyi 2 – 2-tasatulokseen.

– Silloin näytimme, ettemme häviä helposti. Taistelutahtoa löytyi ja sitä pitää olla nytkin. Lisäksi tiukkaa joukkuepeliä, kovaa taistelua ja paikoista maalit, kuuluu Räisäsen voittoresepti.

OPS – AC Oulu keskiviikkona 4.7. kello 18.30, Raatin stadionilla. Tervetuloa!

Lipunmyynti

Lue myös: OPS aikoo uittaa pelinsä uomaan Oulun derbyssä
Lue myös: Tärkeä tiedote OPS - AC Oulu tapahtumasta

Lue myös: Ramirez intoa täynnä "Clásicon" alla

(Toimitus)

Kolme sarjapinnaa, lisäannos itseluottamusta ja joukko selkääntaputtelijoita torilla. Muun muassa näistä asioista pelataan huomenna Raatissa, kun Oulun Palloseura ja AC Oulu iskevät yhteen kauden toisessa paikallispelissä. OPS-leirissä on vain yksi päämäärä: halu palata voittopolulle keskiviikkona.

– Aina on odotettavissa kova peli, kun on paikallispeli. Jätkien on nyt aika näyttää jalkapalloilijan ammattiylpeyttä, OPS:n päävalmentaja Luiz Antonio asettaa.

Joukkueet lähtevät derbyyn varsin kaksijakoisista asetelmista. AC Oulu joi koko alkukauden tervaa ja menetti vielä avausvoittonsa pisteet toimistokömmähdyksen takia Viikingeille, mutta viime peleissä AC Oulun kurssi on osoittanut ylöspäin. Alla on neljä tappiotonta peliä, kun taas OPS:lla on riesanaan neljä voitotonta peliä loistavan alkukauden vastapainoksi.

– Kaikkien pitää pelata huomenna omalla tasollaan ja ennen kaikkea pelaajilla on velvollisuus taistella. Onnistumisia, virheitä ja hattutemppuja tulee joskus, mutta tahto ei ole joskus, vaan sitä pitää olla aina, Antonio paaluttaa.

Syitä Viikingeille, KooTeePeelle ja Jipolle kärsittyihin tappioihin on mietitty OPS-leirissä ja virheistä on otettu opiksi.

– Viime aikoina olemme pelanneet liian paljon linjassa. Kolmen vuoden aikana, mitä minä olen ollut täällä, en ole halunnut nähdä paitsioansoja. Nyt on aika olla tekemättä paitsioansoja 4-3-3-systeemillä pelaavaa AC Oulua vastaan.

Antonio tietää ryhmässään muhivan potentiaalin, joka pilkahti heti alkukaudesta esiin. Lyhyt kesätauko ei tehnyt terää OPS:lle, vaan pelivire on ollut sen jälkeen kateissa. Antonio näkee asian myös positiivisessa valossa.

– Tämä joukkue on jo todistanut, mihin se pystyy. Meillä oli paljon loukkaantumisia yhdessä välissä, mutta voitimme silti kovia pelejä. Nyt pitää vain päästä takaisin sille tasolle.

OPS viimeisteli kuvionsa tiistaina Heinäpään nurmella paikalliskisaajan hioessa kuntoaan samaan aikaan Raatin harjoituskentän keinonurmella reilun kolmen kilometrin päässä. Keskiviikkona joukkueet mahtuvat 90 minuutin ajaksi samalle nurmelle ja tämä on harvinaista futisherkkua – Oulun ”El Clásico”.

OPS – AC Oulu keskiviikkona 4.7. kello 18.30 Raatin stadionilla, Tervetuloa!

Lipunmyynti

Lue myös: Pekka Räisänen: ”Aika pompata voittojen tielle”
Lue myös: Tärkeä tiedote OPS - AC Oulu tapahtumasta

Lue myös: Ramirez intoa täynnä "Clásicon" alla

(Toimitus)

Oulun Palloseuran B-pojat jatkoivat loistavia esityksiään viikonvaihteen divarikarsinnoissa Ylivieskassa. OPS päihitti sekä FC Ylivieskan Pallon että Sundeå IF:n molemmat maalein 5 – 0, mikä tarkoittaa sitä, että Palloseuran B-juniorit pelaavat syksyllä 1.divisioonassa.

– Ensimmäinen tavoite tälle kaudelle on saavutettu. Tästä jatketaan eteenpäin B-poikien Ykkösessä. Toivotaan hyviä pelejä ja pärjäämistä siellä, OPS:n B-junioreiden valmentaja Jouni Puurunen mainitsi.

Lue karsintaturnauksen otteluraportit OPS:n B-junioreiden sivuilta

(Toimitus)

Sääkartat lupailevat hellepäivää keskiviikolle, kun OPS isännöi paikallisvastustaja AC Oulua Raatin stadionilla kello 18.30 alkaen. Derbyyn odotetaan useita tuhansia katsojia, joten ruuhkien välttämiseksi OPS kehottaa ostamaan otteluliput jo etukäteen ennakkomyyntipisteistä, joita ovat Limingantullin, Linnanmaan ja Raksilan Prismojen infopisteet. Ennakkolipuista kahden euron alennus S-Etukortilla.

Kannattaa myös huomioida, että ainoastaan käteinen käy maksuvälineenä OPS:n kotiotteluissa. OPS avaa keskiviikon otteluun ylimääräisiä kioskeja ja makkaranmyyntipisteitä. Alkoholia myydään sekä pääkatsomon että aurinkokatsomon ylätasanteilla. Tasarahalla asiointi sujuu nopeimmin.

Kaikki Raatin neljä sisääntuloporttia aukeavat tunti ennen pelin alkua eli kello 17.30. Alueen pysäköintipaikat ovat normaaliin tapaan käytössä, mutta joustavimmin pääset paikalle kävellen, pyöräillen tai linja-autolla.

Muistilista:
- Ruuhkien välttämiseksi saavu ajoissa paikalle
- Ennakkolippuja myydään Oulun Prismoissa (Limingantulli, Linnanmaa ja Raksila)
- Pankkikortti ei käy maksuvälineenä OPS:n kotiotteluissa
- Raatin alueella on rajoitetusti pysäköintitilaa
- Tasarahalla nopeutat asiointiasi kioskeissa

OPS – AC Oulu keskiviikkona 4.7. kello 18.30 Raatin stadionilla, tervetuloa!

Lipunmyynti

Lue myös: OPS aikoo uittaa pelinsä uomaan Oulun derbyssä
Lue myös: Pekka Räisänen: ”Aika pompata voittojen tielle”
Lue myös: Ramirez intoa täynnä "Clásicon" alla

(Toimitus)

Sarjakakkoseksi voittonsa ansiosta noussut Vantaan PK-35 ei antanut Oulun Palloseuran yllättää itseään joukkueiden kauden toisessa kohtaamisessa. Fidan Seferi vei kotijoukkueen johtoon jo 13 minuutin pelin jälkeen. Sami Salmi lisäsi löylyä puolen tunnin kohdalla Esa Terävän kaunistellessa loppunumerot 3 – 0 pelin viime metreillä. Ottelusta muodostui oululaisille varsin hankala kahden avausjakson lahjamaalin vuoksi.

– Ne ratkaisivat pelin. Annoimme kaksi lahjamaalia, jotka olivat pienestä kiinni. Ensimmäinen maali tuli meidän nukahduksesta erikoistilanteessa ja toisessa heidän oikea pakki pääsi melkein koko kentän läpi. Hän antoi pitkän syötön ja hävisimme siinä kaksinkamppailun ja sieltä pääsi kaveri yksinläpi, päävalmentaja Luiz Antonio kertasi OPS:n mustat hetket.

Maalinteko tuotti Palloseuralle jälleen käsittämätöntä tuskaa. Jean Fridolin Nganbe Nganbella oli loistava tilaisuus viedä OPS johtoon heti pelin alussa, mutta kamerunilainen ei onnistunut siinä tärkeimmässä eli viimeistelyssä. Hän esitti komean yksilösuorituksen keskialueella ja pääsi sen päätteeksi yrittämään läpiajosta ja vielä sitä seuranneesta paluupallostakin, mutta ei maalia.

– Ei silloin loistavalla suorituksella ole mitään merkitystä, jos se ei pääty maaliin, Antonio manasi.

OPS-luotsi ei pelin ratkettua paljon omiaan taputellut. OPS on voittanut viimeksi kolmas päivä kesäkuuta eli lähes kaksi kuukautta sitten.

– Ramirez on ainoa, joka on pelannut omalla tasollaan. Olemme puhuneet Miika Juntusen kanssa, että kun siirtoikkuna aukeaa, meille tulee paljon muutoksia, hän puhisi.

OPS isännöin Helsingin IFK:ta Raatissa ensi torstaina kello 18.30 alkavassa ottelussa.

PK-35 – OPS 3 – 0 (2 – 0)
1 – 0 Fidan Seferi 13 min.
2 – 0 Sami Salmi 29 min.
3 – 0 Esa Terävä 84 min.

Ottelupöytäkirja

(Toimitus)

Toisen jakson raivoisa taistelu nosti Oulun Palloseuran tasapeliin muutoin kenttätapahtumia hallinnutta Seinäjoen Jalkapallokerhoa vastaan. Paremmalla viimeistelyllä ja ilman OPS-vahti Juhani Koposen (kuvassa) paraatipelastuksia vierailijat olisivat voineet johtaa peliä reilumminkin jo avausjakson jälkeen. Ennen OPS:n tasoitusta SJK:n Patrik Lomski suti pallon neljästä metristä yli tyhjän OPS-maalin, joten tasuria tarjottiin oululaisille oikein hopealautasella.

Lopulta taistelu palkittiin, kun brassitoppari Luizao puski kauden ensimmäisellään Palloseuran tasoihin Ramirezin antamasta vapaapotkusta lisäajalla. Luizao ohjasi epäonnekkaasti myös SJK:n ainokaisen omaan maaliin.

– Tämä oli vaikea peli, sillä SJK pelasi erittäin hyvin. Meillä ei ollut paljon hyviä hetkiä, koska pelasimme vajaalla yli puolet ottelusta. Toisen jakson taistelimme koko sydämellä ja saimme siitä hyvityksen. Meidän pitäisi kuitenkin alkaa voittamaan pelejä, Luizao kertasi.

Hän yritti katkaista reilun kymmenen minuutin pelin jälkeen oman maalin edustalla Tuoko Tumannon lähettämää keskitystä, mutta pallo painuikin omaan maaliin ohi voimattoman Juhani Koposen. Ensimmäistä kymppiä hallinnut OPS sekosi tästä ja SJK otti ohjat pelissä. Koponen venyi avausjaksolla peräti viiteen huipputorjuntaan seinäjokelaisten avopaikoissa.

– Olemme menettäneet pisteitä sarjataulukossa meidän alapuolella oleville joukkueille: HIFK:lle, KooTeePeelle ja FC Hämeenlinnalle. Ne ovat olleet huonoja tuloksia, mutta tämän päivän tulosta minä pidän hyvänä, sillä SJK olisi voinut tappaa tämä peli monta kertaa. Pitää olla ylpeä siitä, että me puristimme toisella jaksolla kaikki mehut irti ja saimme tasoituksen, OPS-luotsi Luiz Antonio summasi.

– Viime vuonna me nousimme monta kertaa lopussa tasapeliin tai voittoon, mutta tämä oli tällä kaudella vasta toinen kerta. Meidän pitää parantaa loppukiriä, hän jatkoi.

Matias Juntunen sai ottelussa toisen varoituksen myötä ulosajon avausjakson lopussa tuomarikolmikon pitkän pohdinnan päätteeksi.

SJK:n päävalmentaja Christoffer Kloo harmitteli omiensa surkeaa viimeistelyä.

– Meillä oli kahdeksan paikkaa, joista viisi melkein läpiajoja. Hallitsimme kenttäpeliä, mutta jos et käytä paikkojasi, niin vastustaja on pelissä mukana loppuun asti. Varoitin puoliajalla kopissa, että se suuri virhe tapahtuu monesti vastustajan pelatessa vajaalla, kun luullaan, että kentällä on enemmän tilaa ja helpompaa. Teimme tyhmiä juttuja lopussa, emmekä pitäneet ensimmäisen jakson pallotempoa yllä, hän harmitteli.

OPS isännöi kevään rästiottelussa FC Viikinkejä jo tulevana tiistaina Raatin stadionilla. Ottelu on Suomen Palloliiton juhlapelipäivä, jossa on itse ottelun lisäksi oheistapahtumia koko päivän ajan.





OPS – SJK 1 – 1 (0 – 1)
0 – 1 Luizao (oma maali) 12 min.
1 – 1 Luizao (Ramirez) 90 + 1 min.

Veikkauspörssipisteet:
3 Richhard Dorman (SJK)
2 Juhani Koponen (OPS)
1 Tuoko Tumanto (SJK)

Rönkä-voimapelaajasarvet:
3 Juhani Koponen
2 Pekka Räisänen
1 Ramirez

Ottelupöytäkirja

(Toimitus)

Kaksi kuumaa maalivahtia tai paljon hukattuja maalipaikkoja; näistä näkökulmista tarkasteltiin lauantai-illan kamppailua, jonka Oulun Palloseura olisi voinut ottaa komentoonsa jo ensiminuuteilla Jean Fridolin Nganbe Nganben läpiajon myötä. FC Hämeenlinnan maalivahti Ville Kalervo pehmitti myös Stuart Kellyn karkumatkan sekä Nganbe Nganben läpiajon toistamiseen jälkimmäisellä 45-minuuttisella. Toisaalta ilman OPS-vahti Juhani Koposen venyviä näppejä ja kolmea toisen jakson lopun unelmatorjuntaa oululaiset olisivat jättäneet Kaurialan tasangon tappio niskassaan.

– Tämä oli huonon viimeistelyn peli. Tuttu tarina meille, ettemme tehneet paikoista maaleja ja sitten vastustaja sai pari paikkaa lopussa ja oli vain hyvää tuuria, että saimme pidettyä 0 – 0, illan OPS-hahmo Juhani Koponen niputti.

– Vastustajan veskari oli pirun hyvä, mutta siitä huolimatta noista paikoista olisi pitänyt tehdä, hän lisäsi.

Myös OPS-luotsi Luiz Antonio harmitteli tehottomuutta.

– Positiivinen asia, että pitkästä aikaa oli omissa nolla, mutta entisenä hyökkääjänä olen erittäin pettynyt, ettemme tappaneet peliä jo ensimmäisellä jaksolla. Olen puhunut paljon hyökkääjiemme kanssa, että jos pääset yksin läpi, niin yritä harhauttaa. Vaikka harhautus ei onnistuisi, niin tilanteesta voi tulla maalivahdille punainen kortti ja rankkari tai mitä vaan. Minun pitää opettaa heitä vielä paljon.

Aivan täydellinen maalivahtien peli ei kuitenkaan ollut, sillä lopussa hyökkääjäksi kentälle vaihdettu maalivahti Lauri Rönkkö ei pystynyt yllättämään isäntien Ville Kalervoa.

– Yritin tehdä jonkun ihmeen. Viimeisessä harjoituksessa meidän hyökkääjät eivät saaneet yhtään maalia 25 yrityksestä maalintekoharjoituksessa, joten ajattelin, että ehkä maalivahti tekee tänään ihmeen, Antonio selitti.

Juhani Koponen löysi huonon viimeistelyn lisäksi myös muita syitä tasapeliin.

– Pakka venyi lopussa liikaa. Emme saaneet pitkiä hyökkäyksiä juuri ollenkaan. Tämä oli sellaista salamapalloa tai jotain, mutta kentällä oli kuitenkin kaksi hyvin taistelevaa joukkuetta ja meilläkin oli ryhtiliikkeen jälkeen nyt hyvä asenne. Vielä kun saataisiin paikoista sisään.

OPS isännöi ensi perjantaina huippuottelussa Seinäjoen Jalkapallokerhoa. Ottelu alkaa Raatin stadionilla kello 18.30.

FC Hämeenlinna – OPS 0 – 0 (0 – 0)

Ottelupöytäkirja

(Toimitus)

Rovaniemen Palloseuralle ei tunnu löytyvän pysäyttäjää. OPS jäi aseettomaksi Rovaniemellä kotijoukkueen marssiessa 3 – 0-voittoon. RoPS jatkaa sarjassa edelleen ilman tappiota.

– Ei ollut mitään saumaa. Ensimmäinen jakso (0 – 0) oli ihan ok, mutta toisella jaksolla RoPS oli aivan eri luokan joukkue: liikkuvampi, nälkäisempi ja päättäväisempi maalipaikoissa, OPS-luotsi Luiz Antonio tunnusti.

Ensimmäinen jakso päättyi maalittomana, mutta toisella jaksolla RoPS meni menojaan. Mika Lahtinen iski voittomaalin heti tauon jälkeen ja Emenike Uchenna lisäsi löylyä 62. minuutilla. Vaihdosta kentälle tullut Aleksandr Kokko niittasi loppulukemat lisäajalla.

– Harmittaa toisen jakson alun maali, joka tuli vain kahden minuutin jälkeen RoPS:n ensimmäisestä hyökkäyksestä. Muissa maaleissa meillä ei ollut mahdollisuuksia.

OPS sai lauantain otteluun apuja Serbiaan lähetetyn Vladislav Viricin tilalle, kun 30-vuotias skotlantilainen keskikenttäpelaaja Stuart Kelly liittyi joukkueeseen Viricin tilalle. Paljon maailmaa nähnyt Kelly ei kuitenkaan pystynyt vielä auttamaan Palloseuraa. Kelly saapui vasta eilen Bangkokista Ouluun. Miehen jatkosta päätetään kahden viikon testijakson jälkeen.

­– Haluan todella toivoa, että matkaväsymys vaivasi häntä tänään. Se on fakta, että me tarvitsemme pelaajia tänne ja nopeasti.

Pelkästään tappio ei painanut OPS-luotsin mieltä, vaan lisämurheita jo ennestään kapeaan rinkiin toivat Kenniel Hyden ja Luizaon loukkaantumiset. OPS joutui vaihtamaan molemmat ennen aikojaan kentältä. Lisäksi Iiro Vandell otti korttitilinsä täyteen, mikä tietää pakille huilia OPS:n seuraavassa ottelussa ensi lauantaina Hämeenlinnassa.


RoPS – OPS 3 – 0 (0 – 0)
1 – 0 Mika Lahtinen 47 min.
2 – 0 Emenike Uchenna 62 min.
3 – 0 Aleksandr Kokko 90 + 1 min.

Veikkauspörssipisteet:
3 Antti Peura (RoPS)
2 Mika Lahtinen (RoPS)
1 Ebrima Sohna (RoPS)

Ottelupöytäkirja

(Toimitus)

Kaupungin herruus puolitettiin toisen kerran tällä kaudella, kun paikallispelissä tahkottiin nyt 1 – 1-tasatulos. AC Oulun pelaajat olivat loppuvihellyksen jälkeen selvästi tyytyväisempi pistejakoon, kun taas ottelua pitkään johtanut OPS otti tasurin tappion lailla vastaan.

– Ei maistu yhtään. Voittoa lähdettiin hakemaan ja tämä olisi pitänyt voittaa. Lopussa AC Oulu kyllä loi painetta, mutta oli meilläkin paikkoja. Olisimme voineet aivan hyvin tehdä vastahyökkäyksestä 2 – 0-maalin, OPS-puolustaja Iiro Vandell harmitteli.

OPS oli ottelussa halukkaampi heti alusta lähtien. Avausmaali nähtiinkin jo 23 minuutin kohdalla, kun AC Oulun konkaripelaaja Jani Kauppila hukkasi pallon tuulennopealle Jean Fridolin Nganbe Nganbelle. Kamerunilaishyökkääjä kiitti ja kirmasi vierasjoukkueen puolustuksen keskeltä läpi ja ampui pallon voimalla AC Oulun maalin kattoon. Johtomaalin jälkeen OPS passivoitui turhaan ja vaisusti pelin aloittanut AC Oulu pääsi sen myötä mukaan otteluun.

– Jo ensimmäisellä puoliajalla valuimme liian alas, emmekä pitäneet palloa, vaan räiskimme, Vandell virkkoi.

Myös OPS-luotsi Luiz Antonio oli harmissaan voiton lipumisesta viime minuuteilla.

– Harmittaa todella paljon, sillä voitto oli lähellä. Pyysin jätkiltä, että he hikoilevat tänään paljon ja sen he tekivät. Se on pelaajien velvollisuus näyttää, että taistelutahtoa löytyy ja sitä meidän joukkue teki. Me teimme, mitä pystyimme.

AC Oulun tasoitus nähtiin kymmenisen minuuttia ennen päätösvihellystä, kun Joni Mäkelä tykitti pallon boksin rajalta alanurkkaan. Tilanne aukesi OPS-kärki Marko Jaksicin harmillisesta keskialueen harhasyötöstä.

– Olen erittäin pettynyt viimeiseen kuuteen minuuttiin. On tasapeli tietysti parempi kuin ottaa turpaan, mutta meillä oli lopussa kaksi paikkaa, joista olisi pitänyt iskeä 2 – 0 ja peli olisi ollut siinä, Antonio toisti tutun virren.

AC Oulun käskyttäjä Juha Malinen avasi lehdistötilaisuudessa sanaisen arkkunsa omiensa valmistautumisesta paikallisotteluun.

– Osa meidän pelaajista on liian kilttejä, joita ei saatana huvittanut pelata tänään tosissaan. Ei siinä auta, että puoliajalla räyhätään kopissa. Ei jumalauta voi olla niin, että jätkät luulevat, että me kävellen voitamme OPS:n! Täällä taistellaan elämisestä ja isoista asioista, kun jalkapallo on tekemässä tuloaan kaupunkiin, niin silloin pitäisi näkyä sydäntä tässä hommassa, Malinen kirosi jatkaen useamman lauseen painokelvotonta tekstiä.

– Se, että valmistautuminen epäonnistui, menee valmentajan piikkiin. Valitettavasti tein virhearvioinnin ja kannan siitä kyllä vastuun. Minun olisi pitänyt sytyttää joukkue ennen peliä, hän tunnusti.

Viimeisen vartin aikana derby nousi vielä aivan uusiin sfääreihin, kun molemmat joukkueet hakivat raivoisasti voitto-osumaa. OPS-vahti Juhani Koponen ja virkaveli Hugo Magalhaes toisessa päässä ottivat kuitenkin useamman ”gamesaverin” mieheen, joten lisämaaleja ei enää nähty.





OPS – AC Oulu 1 – 1 (1 – 0)
1 – 0 Jean Fridolin Nganbe Nganbe (Ramirez) 23 min.
1 – 1 Joni Mäkelä 84 min.

Veikkauspörssipisteet:
3 Jean Fridolin Nganbe Nganbe (OPS)
2 Joni Mäkelä (AC Oulu)
1 Luizao (OPS)

Rönkä-voimapelaajasarvet:
3 Jean Fridolin Nganbe Nganbe
2 Luizao
1 Kenniel Hyde

Ottelupöytäkirja

(Toimitus)