Luis Vanderlei päätti juuri Oulun Palloseurassa jo kolmannen peräkkäisen kautensa. Kesken viime kauden joukkueeseen liittyneelle Luizaolle kausi oli ensimmäinen kokonainen, eikä hullumpi sellainen. Luizao oli lopulta Palloseuran paras maalintekijä 10 osumallaan. Olisitko uskonut ennen kauden alkua, että sinusta tulee joukkueen paras maalintekijä?

- En, koska minä tulin tänne toppariksi tai alemmaksi keskikenttäpelaajaksi. Onneksi maaleja syntyi silloin, kun minua peluutettiin hyökkääjänä ja pystyin auttamaan joukkuetta, Luizao vastaa.

Vanderlei on tilastossa seuraavana yhdeksällä maalillaan ja hänelle täytyy jakaa osa kunniasta myös lukuisille erikoistilanteista syntyneille maaleille. Maaleille, jotka ovat syntyneet ”Decon” lähettämistä palloista.

- Se on se asia, mikä tekee minut iloiseksi, kun valmentaja luottaa minuun ja saan antaa vapaapotkuja ja kulmapotkuja joukkueelle, Vanderlei kertoo.

Molemmat brassit ovat tyytyväisiä kauteen, vaikka tavoitteesta jäätiinkin kolmen sarjapisteen verran.

- Olemme tehneet erityisen hyvää työtä. Kauden aikana oli muutama epäonnistunut peli, mutta kokonaisuuteen pitää olla tyytyväinen, vaikka tavoitteemme (liiganousu) ei toteutunut. Joukkueemme on ansainnut kakkospaikan ja siihen pitää olla tyytyväinen tässä vaiheessa, Luizao muotoilee.

- Tämä oli miesten joukkue, jossa työmoraali ja ammattiylpeys olivat kunnossa. Joissain peleissä koimme häpeää, mutta paransimme heti niiden jälkeen. Meillä oli myös hyvä valmennustiimi ja seura hoiti asiat hyvin, hän jatkaa.

OPS:n kausi päättyi siis kunniakkaasti toiseen sijaan Palloseuran kaadettua sarjan voittajan, FC Lahden sen kotikentällään päätöskierroksella.

- Pelasimme siellä hyvän ottelun ja iskimme vastaiskusta voittomaalin. Tasoitus juuri ennen pukukoppiin menoa oli todella tärkeä ja se, että me taistelimme ihan loppuun saakka. Puolustustyö kesti ja me laitoimme kaupan kiinni, emmekä päästäneet vastustajaa enää tasoihin. Kaikki antoivat viimeisenkin bensatippansa, Vanderlei muistelee pari päivää taaksepäin.

Myös hän on tyytyväinen kokonaiskuvaan.

- On tämä ollut hyvä vuosi. Jos olisimme mestareita, tämä olisi ollut vielä parempi vuosi. Me olemme kuitenkin tehneet sen, mitä olemme pystyneet. Varsinkin loppukaudesta teimme juuri sen, mitä sovimme, hän kertoo.

Tahmean alkukauden jälkeen OPS aloitti hurjan kirinsä heinäkuun alussa ja saldo on uskomaton: 15 ottelusta 12 voittoa, kaksi tasapeliä ja vain yksi tappio! Pienessä kaavassa uskomaton suoritus, mutta kevään ailahtelevaisuutta ei voinut tuolla putkella täysin korvata. Jotain kuitenkin tapahtui heinäkuun alussa.

- Usko joukkueeseen ja joukkuehenki kasvoivat. Niiden myötä pelasimme enemmän joukkueena kuin alkukaudesta ja tulos on tämä, Vanderlei näkee.

Kaakkurissa perheineen asuvat brassit ovat viihtyneet Oulussa todella hyvin. Luizaolla on viisivuotias Luizinho poika ja Vanderleilla 11-vuotias Heloisa tytär.

- Tykkään todella paljon Oulusta ja perheeni viihtyy täällä. Tämä on kaunis kesäkaupunki, jossa on paljon tekemistä vapaa-ajalla, Luizao hehkuttaa.

Pitkä talvi ei kuitenkaan vedä vertoja Brasilian oloille. Niinpä molemmat pelaajat perheineen palaavat kotimaahansa ensi sunnuntaina.

Ja vielä yksi kysymys. Miksi te brasilialaiset olette aina niin iloisia?

- Se on meidän kulttuuria, se tulee perheistämme ja musiikista, Luizao selvittää, kunnes Vanderlei keskeyttää…

- Me olemme onnellinen kansa, vaikka on meillä paljon ongelmiakin maassamme. Niistä huolimatta pitää vain hymyillä.

Nähdäänkö molemmat pelaajat hymyilevän OPS:ssa myös ensi kaudella, se selviää Suomen talven aikana.

(Toimitus)