Talven ikävät tapahtumat kuningas jalkapallon ympärillä ovat OPS-leirissä (ja toivoakseni muuallakin) muisto vain, kun sarjat pyörähtivät toukokuun aikana käyntiin. Samalla, kun muualla Euroopassa huippuliigat päättyivät, on Suomen Ykkösessä suurin osa joukkueista valuttanut hikeä viiden ottelun verran. Vilpittömät onnittelut 19. pytystä kuuluvat kolmikolle Juvonen-Hosio-Huovinen, jotka OPS:n pukuhuoneessa tunnustavat Manun punaisia värejä. Mika Hautalan lähdön jälkeen Liverpoolin värejä tuli onneksi puolustamaan kanssani maalivahtivalmentaja Tuomas Jaakkola.

Ex-kapteeni Hautala oli kaikkien iloksi viime perjantain KPV-ottelussa kopissamme luomasssa omalta osaltaan henkeä joukkueeseemme. Äidyimme kauden tähän asti parhaaseen esitykseemme ja mielialat jäivät voiton ja kymmenen pisteen kuukausisaaliin myötä plus merkkisiksi. Retki alkoi kuukausi sitten Kemissä, jossa ”Rafun” lisäaikamaalin myötä makeampaa starttia sarjaan ei olisi voinut toivoa. Kotiavauksessa kaatui puolestaan FC Espoo kahden maalin marginaalilla. Edes Empun ripaskatanssiharjoitukset valmistavien treenien lopussa eivät tuoneet tarvittavaa rentoutta seuraavan päivän otteluun, vaan PK-35 kävi viime kauden tapaan hakemassa pisteet Castrenilta. Emppu viettelee muuten paraikaa ansaittua muutaman päivän vapaata 60-vuotissyntymäpäivien johdosta. OPS-perhe onnittelee!

Koska ensimmäinen nurmiottelu häämötti Joensuussa, vaihdoimme Jippo-ottelun alla maisemat Castrenilta Heinäpäähän ja pääsimme haistelemaan nurmen tuoksua. Ensimmäinen treeni nurmella on joka vuosi pienoinen juhlahetki, onhan jalkapallo edelleen meidän useimpien mielestä nurmipeli.  Joensuussa ei vielä kuitenkaan montaa vihreää ruohonkortta kasvanut, ja taistelu taukosi lopulta 0-0 lukemiin. Kilometrejä bussin mittariin tuli tuolloin noin 800, se oli hyvää lämmittelyä tulevaa viikonloppua varten, kun matkaamme Vuosaareen. Tällöin tarvitaan mukaan kaikkea mahdollista viihdykettä; elokuvista pelikortteihin. Bussin takaosa on aina varattu korttihuijareille. Keskellä ja auton keulassa katsellaan elokuvia ja tähän väliin mahtuu myös musiikinkuuntelijoita ja kirjanlukijoita. Joensuun matkalla meidän fantastinen huoltaja Jussi viihdytti keulamatkustajia kitarallaan ja suomi-iskelmätulkinnoillaan. Tämä on varmasti omiaan pitämään bussikuski Eikan hereillä, kun lähdemme Helsingistä taittamaan kilometrejä kotiin ottelun jälkeen tulevana sunnuntai-iltana.

Sarjataulukkojen selailu on tässä vaiheessa turhaa, sillä niin vähän otteluja on vasta takana. Tiedostamme alkavan kuukauden olevan meille haasteellinen, kun kohtaamme kolme - meidän tavoin - nousua tavoittelevaa joukkuetta: FC Viikingit, FC KooTeePeen ja AC Oulun sekä kevään yllättäjäjoukkue FC Hämeenlinnan. Mutta kun joukkue on henkisesti ja fyysisesti iskussa, täytyy tälläisista haasteista nauttia. OPS-juna jatkaa matkaa luottavaisena ja yhteen otteluun kerrallaan keskittyen. Kesäkuu tulee varmasti tarjoamaan huikeita futiselämyksiä sekä meille pelaajille että teille faneille. Nähdään Castrenissa ja lopulta upessa uudessa Raatissa!


(Marko Kivilä kirjoittaa blogin OPS:n sivuille kerran kuukaudessa)